Ja herkisteli. Kaisaniemen puiston suurkonsertti pursui yleisöä. Kuuluttajatkin taisivat sanoa, että nyt tullee 40 minuutissa rock-Suomen historia. Hyvä niin! Tämä oli ilmainen konsertti, siitä suuri kiitos rakkaalle kaupungillemme, Helsingille, joka tuottaa ja ylläpitää oikeaa taidetta, haastavaa taidetta, nautittavaa taidettaa, helposti lähestyttävää taidetta, ja kulttuuria meille kaikille, eskapismia, viihdettä, nautintoa, yhteiskunnallista kritiikkiä. Monimuotoisuutta, tilaa hengittää, olla luova, omistaa sekä sananvapaus että vastuuu...
Rocktähden ego on niin hauras ja suur.... Kyllä tuli Siekkareita ikävä! Siekkarit näin ekaa kertaa 1983. Hassisen Konetta olen myös kuunnellut, mutta siitä on aina puuttunut jokin - ei sanoja, vaan jotain. Rappiolla on hyvä olla, sekä vihaiset Hassisen biisit toimivat kyllä. Sooloissa oli herkkyyttä kävellä vaikkapa Anais Ninin puutarhaan, Risto Ahdin, aistillisuutta ja kaipuuta, jota ei löydy mainosmaailmasta. Hyvä niin. Siekkareita kyllä kaipaan, ensimmäisen Sielun Veljet -keikan näin 1983. Lisää kuvia blogissani:
Ironinen ja ikoninen Ismo Alanko vei ekstaasiin, transsiin, ja tanssiin Helsinki-päivänä 12.06.2018
Satu Ylavaara Photography 2018:
© Satu Ylavaara Photography 2018
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Huomaa: vain tämän blogin jäsen voi lisätä kommentin.