Etuoikeutetut valkoiset rikkaat miehet, ja heidän jalustansa: Gallen-Kallelan ateljee ja museo Tarvaspää

”Erämaan kätköissä tahtoisin omistaa sakaraharjaisen linnan, jossa olisi torni harmaata kiveä, honka- ja tammipuuta,” unelmoi Gallen-Kallela. Etuoikeutettuna valkoisena rikkaana miehenä hänellä oli siihen mitä suurimmat mahdollisuudet. Kävimme uusimmassa näyttelyssä: Sielun silmä -näyttely Tarvaspäässä, Gallen-Kallelan museolla  22.05.2019.  Hieno, esoteerinen seikkailu. Tarvaspäähän meno ei ole niin esteetöntä - sinne pitää kävellä Helsingistä asti rantoja pitkin, mikä tietysti taiteilijalle ja kirjailijalle ja valokuvaajalle sopii. Vaikka Espoo ei ole niin Helsinkiä, niin kävelymatkan päässä. Luontokuvaajalle se sopii. Eiköhän Espoo ole jo metrolla hitsattu kiinni Heltsinkiin. Lähin Espoossa sijaitseva bussipysäkkki josta pääsee Tarvaspäähän sijaitsee 1,9 kilometrin päässä. Hm, ei niin kovin estettistä. Hirveät saastuttavat autokaistat kyllä kulkevat ihan tuon linna-ateljeen alta, muttei tietenkään julksiet kulkuvälineet pysähdy. Museokortti on mukava kortti, sitä ei ole varaa aina joka vuosi ostaa, mutta kun on, niin sitä kyllä käytetään. Näyttelykuvien jälkeen on kuva Hietsusta, Hietaniemen hautausmaalta Gallen-Kallelan haudasta, joka sijaitsee rauhallisessa paikassa, oksien peitossa, osana luontoa. Sekä tietysti Atskin eli Ateneumissa sijaitsevan seksistisen ja suppean Kalevala-kokoelman helmen, eli Lemminkäisen äiti -maalauksen, jossa katse kiinnittyy ampiaiseen, jonka hunaja herättää kursitun Lemminkäisen henkiin. Upeaa, pakanallista, myyttistä ja kovin ägyptiläistä. Sekä suomalaista. Yhteisiä myyttejä. Eilen illalla järvellä oli kymmenen joutsenta. Joutsen löytyy myös tuosta maalauksesta, Tuonelan joutsen.

1) Gallen-Kallela, 2-4) Hugo Simberg.

Kekrin aikaan kävelyllä hiljaisella tuulisella Hietaniemen hautausmaalla 8/10/16 Akseli Gallen Kallela:

Lemminkäisen äiti -maalauksen, jossa katse kiinnittyy ampiaiseen, jonka hunaja herättää kursitun Lemminkäisen henkiin. Upeaa, pakanallista, myyttistä ja kovin ägyptiläistä.

samaa jorinaa, dataa, kuvaa ja viideota muuallakin sosialistisessa mediassani:

Näytä tämä julkaisu Instagramissa.

Akseli Gallen-Kallelan museo, #Tarvaspäässä. #Museum of #AkseliGallenKallela #Gallenkallela #tarvaspää #AkseliGallenKallelanmuseo @gallenkallelan_museo Sielun silmä -näyttely #sielunsilmä #Exhibition #artExhibition #taidenäyttelyssä #taidenäyttely #museokortti @museokortti kuvat 6-7 Akseli Gallen-Kallela,

Henkilön Satu Ylävaara (@satuylavaaraphotography) jakama julkaisu Touko 22, 2019 kello 11.17 PDT

Näytä tämä julkaisu Instagramissa.

Hugo Simberg: Ex Libris, Victor Hoving, 1896,Villa Gyllenberg. #sielunsilmä #näyttely #taidenäyttely #museokortti @museokortti #Exhibition #artExhibition #taidenäyttelyssä #HugoSimberg #exlibris #tarvaspää #Tarvaspäässä #gallenkallelanmuseo @gallenkallelan_museo 22.05.2019 Gallen-Kallelan #lasimaalaus, ja ostettu pääkallo 💀 Syy sydäntä särkee... #Gallenkallela #espoo #finland #esbo #art.

Henkilön Satu Ylävaara (@satuylavaaraphotography) jakama julkaisu Touko 22, 2019 kello 11.54 PDT

lahtaritouhusta: 

eli Gallen-Kallela oli valkoisten joukossa:
 "Sotavuosina 1915–1918 Tarvaspää oli pääosin tyhjillään. Akseli ja hänen poikansa Jorma Gallen-Kallela ottivat osaa sisällissotaan valkoisten riveissä. Mary ja Kirsti-tytär asuivat enimmän osan aikaa Kalelassa tai Tampereella sukulaisten luona. Tarvaspää joutui sodan jalkoihin, ryöstelyn kohteeksi ja toisinaan taistelun näyttämöksi." lainaus Gallen-Kallelan museon Tarvaspään historian sivulta